Rakennusurakoinnin pala-peleillä on kova hinta
Rakentamisen laatuongelmista sain taas lukea lehdistä muutama päivä sitten. Hankkeiden pilkkominen lukemattomiin aliurakoihin, tiukat hankeaikataulut ja puutteellinen projektinjohto ovat tuhoisa yhtälö kansallisvarallisuudelle. Hyvästä suunnittelustakaan ei ole apua jos toteutuksessa oikaistaan mutka sieltä toinen täältä laadun kustannuksella. Millä jokainen työn tekijä saataisiin sitoutettua onnistuneeseen lopputulokseen? Uudisrakennus on vuosikymmenten investointi ja sen ylläpitoa ja korjaamista helpottaisi huomattavasti se, että alkuperäinen toteutus olisi perustuksesta lähtien kunnossa. Tiedän, että laadukasta rakentamista ja korkean ammattietiikan omaavia alan yrittäjiä ja työntekijöitä on olemassa. Silti vielä on kovasti liikaa huonoja uutisia luettavissa. Kuka lopulta vastaa niistä laiminlyönneistä, joiden seurauksena on ylimääräisiä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Olisiko jo nyt oikea aika muurahaisen lentää kuuhun?
Eli milloin saamme aidon neuvottelun eri korporaatioiden välille. Nyt olemme tilanteessa, jossa kukaan ei kohta tiedä mitä kukakin haluaa, mutta kaikki pitää silti tietää ja ennakoida.
Nyt täytyy pyytää Ari hieman suomennosapua. Tarkoitatko kenties alati muuttuvia rakennusmääräyksiä ja laatukriteereitä? Vai hankintoja ja projektin hallintaa? Keskusteluyhteyttä projektikokonaisuuksien osapuolten välille? Vai jotakin aivan muuta?
Huonolaatuinen rakentaminen tapahtuu nimenomaan yhteisillä varoilla.
- Vain valtiolla on niin paljon löysää rahaa käytettävissä, että on varaa rakennuttaa huonolaatuisia taloja, jotka kelpaavat sijoituskohteeksi vain sellaisille ostajille joiden ei tarvitse käyttää sijoittamiseensa yhtään riskirahaa, omaa pääomaa.
Olisiko yhteiskunnan tukeman rakennuskannan laatu huonompi, jos jaettavana oleva löysä raha annettaisiinkin hyvissä varoissa olevien kansalaisten rakennushankkeisiin?
- Moni asunnonvaihtoa harkitseva päätyisikin vaihtamisen sijasta rakentamaan uutta ja laadukasta. Jokainen rakennettu lisäneliö päätyy jotain kautta asumiskäyttöön, mutta asunnonvaihtaja ei tuota yhtään uutta asuinneliötä markkinoille.
Nykyään asunnon myymisen verovapaudella tuetaan asunnon vaihtamista. Mitäpä jos verovapauden voisi saada vain jos muuttaa ensimmäisenä asukkaanan uuteen asuntoon?
On poliittisesti tarkoituksenmukaisempaa rakentaa valmiiksi huonoja taloja kuin laadukkaita. Ja mitä huonompi uudet asunnot ovat sitä varmemmin ne päätyvät "todella köyhien" asunnoiksi; vain purkaminen on tällaisen asunnon vaihtoehtoinen käyttötarkoitus.
Ajatuksen kiteytettynä:
Asunnon myyntivoiton verovapautta ei anneta vanhalle, jo olemassa olevalle, asunnolle vaan uudelle, rakennettavalle tai rakennetulle, asunnolle. – Tällä tavalla sijoituspääoma ohjautuu uustuotantoon eikä vanhan asuntokannan hintojen nousuun.
Yksityisen ja julkisen rakentamisen laadullisessa tasossa ei ole eroja. Yksi ero kyllä yksityisellä ja julkisella puolella on. Kun ongelmia ilmenee, niin julkisen puolen rakennuksista löytyy suunnitelmat, joita yksityisen puolen kohteista ei valitettavasti aina löydy. Asiaan nyt kuitenkin. Yksi julkisen rakennuttamisen ongelma on kilpailutuksen vaikeus, mikä liittyy käsitteeseen kokonaistaloudellisesti edullisin. Julkisen rakennuttamisen hankkeissa tulisi löytyä enemmän osaamista ja resursseja hankkeiden kilpailutuksen valmisteluun. Tällöin päästäisiin eroon halvimman rakentamisen ongelmasta. Tosi asia on, että halpaa ja hyvää ei vaan ole olemassa.
Kiitos hyvistä kommenteista! Hankintojen tekemiseen ja johtamiseen pitäisi panostaa kautta linjan. Lyhytnäköistä on kustannusten "säästäminen" monella saralla.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 6 kommenttia